|
Seuraavassa on tiivistelmä Viestintäviraston verkkotunnuksia koskevasta ohjeesta. Lisätietoja kaipaavan kannattaa tutustua myös uuteen verkkotunnuslakiin.
**************************************************************
Kuka voi hakea fi-verkkotunnuksia?
Verkkotunnusta voi hakea Suomen kauppa- yhdistys- tai säätiörekisteriin merkitty yritys tai yhteisö tai suomalainen julkisen sektorin yhteisö. Julkisen sektorin yhteisöjä ovat valtio, kunta, kuntayhtymä, seurakunta, rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta, itsenäinen julkisoikeudellinen laitos (esim. Kela), julkisoikeudellinen yhdistys ja vieraan valtion Suomen edustusto. Yhdistykset ja puolueet ilmoittavat verkkotunnushakemuksessa rekisterinumeron (123.456). Muut yhteisöt ja yritykset täyttävät hakemukseen y-tunnuksen (1234567-8).
Verkkotunnusta voi hakea asiamiehen välityksellä. Tällöin asiamies täyttää verkkotunnushakemuksen päämiehensä puolesta. Verkkotunnuksen hakija voi valtuuttaa asiamiehen edustamaan itseään kaikissa verkkotunnukseen liittyvissä asioissa. Myös monet Internet-palveluntarjoajat tekevät verkkotunnushakemuksia asiakkaidensa puolesta.
Mitä saa hakea verkkotunnukseksi?
Verkkotunnuslain voimaantulon jälkeen fi-verkkotunnus on pääsääntöisesti hakijan vapaasti valittavissa, eikä esimerkiksi yhteyttä hakijan toiminimeen tai toimintaan enää vaadita. Laissa on kuitenkin säädetty joitakin rajoituksia verkkotunnuksen muodolle ja sisällölle. Verkkotunnus voi olla 2-60 merkkiä pitkä. Se voi koostua kirjaimista a-z, numeroista 1-9 ja väliviivasta. Verkkotunnuksen pitää olla toimiva Internet-tietoverkon osoite. Tämä tarkoittaa sitä, että verkkotunnukselle on oltava määriteltynä vähintään kaksi toimintakuntoista nimipalvelinta. Nimipalvelinten tiedot on annettava jo verkkotunnushakemuksessa, eikä verkkotunnusta myönnetä ennen kuin nimipalvelinten toimivuus on tarkastettu. Katso myös kohta Mitä ovat nimipalvelimet ?
Mitä ei saa hakea verkkotunnukseksi?
Verkkotunnus ei saa oikeudettomasti perustua toisen suojattuun nimeen tai merkkiin. Laissa tarkoitettuja suojattuja nimiä ja merkkejä ovat Suomen kauppa-, yhdistys- tai säätiörekisteriin merkityt nimet sekä Suomen tai Euroopan yhteisön tavaramerkkirekisterissä olevat merkit. Myös julkisen sektorin yhteisöjen nimet sekä toiminimi- ja tavaramerkkilaissa tarkoitetut vakiintuneet nimet ja merkit ovat suojattuja. Henkilön etu- ja sukunimestä muodostuvaa verkkotunnusta (esim. maijavirtanen.fi tai virtanenmaija.fi) saa hakea vain, jos nimi on rekisteröity toiminimeksi tai tavaramerkiksi. Nimen rekisterinumero on ilmoitettava verkkotunnushakemuksessa. Verkkotunnus ei saa sisältää loukkaavia tai rikolliseen toimintaan kehottavia ilmaisuja. Verkkotunnuksia ei saa hakea varastoitavaksi edelleen luovutusta varten. Yhteisömuodon tunnuksia (kuten osakeyhtiö, oy, ky… myös tavaramerkki, tm) sekä ensimmäisen asteen maailmanlaajuisia ja maatunnuksia (esim. com, net, org, fi, se) ei voi hakea verkkotunnukseksi.
Miten varmistan verkkotunnuksen lainmukaisuuden?
Viestintäviraston automaattinen verkkotunnusjärjestelmä tarkastaa hakemukset ennen verkkotunnuksen myöntämistä ainoastaan koneellisesti, jolloin vain osa verkkotunnuslain vastaisista rekisteröinneistä pystytään estämään. Verkkotunnusjärjestelmä ei pysty tarkastamaan esimerkiksi sitä, loukkaako haettu verkkotunnus toisen rekisteröityä toiminimeä tai tavaramerkkiä. Verkkotunnuksen hakija vastaa itse siitä, ettei haettu verkkotunnus oikeudettomasti perustu toisen tavaramerkkiin tai nimeen. Ennen verkkotunnuksen hakemista hakijan on varmistettava verkkotunnuksen laillisuus ja tehtävä tarpeelliset selvitykset. Suomessa voimassa olevia rekisteröityjä nimiä ja tavaramerkkejä voi selailla helposti ja ilmaiseksi Internetissä. Viestintäviraston verkkotunnusjärjestelmä antaa verkkotunnuksen hakijalle tietoja voimassa olevista rajoituksista ja ohjaa verkkotunnuksen hakijan tekemään välttämättömät selvitykset ennen verkkotunnuksen hakemista. Verkkotunnusjärjestelmän käyttävän hakijan tai tämän valtuutetun on hakemusta tehdessään vakuutettava tarkastaneensa nimeltä luetellut rekisterit. Viestintävirasto ei tarkasta nimi- ja tavaramerkkirekistereitä verkkotunnusten hakijoiden puolesta eikä anna neuvoja rekistereiden käytöstä. Rekisteröityjä nimiä ja merkkejä voi selailla seuraavista osoitteista:
Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä
Yhdistysnetti
Tavaramerkkitietokanta
Kansainväliset tavaramerkit
Verkkotunnuksen hakija vastaa myös siitä, että hakijan verkkotunnusjärjestelmässä ilmoittamat tiedot ovat oikeita. Väärien tietojen antaminen viranomaisen ylläpitämään rekisteriin on rikos. Viestintävirasto voi peruuttaa tai sulkea lain vastaisen verkkotunnuksen.
Mitä ovat nimipalvelimet?
Verkkotunnus on Internet-tietoverkon osoite. Jotta verkkotunnus toimisi osoitetietona, sille on määriteltävä nimipalvelimet. Nimipalvelimella tarkoitetaan Internet-tietoverkkoon kytkettyä palvelinkonetta, johon on tallennettu verkkotunnuksen osoitetiedot. Ilman verkkotunnukselle määriteltyjä nimipalvelimia verkkotunnuksen www-sivuja ei löydy eikä sähköposti mene perille. Verkkotunnus pitää määritellä vähintään kahteen ja enintään kymmeneen erilliseen toimivaan nimipalvelimeen. Viestintävirasto valmistelee parhaillaan määräystä verkkotunnuksen teknisistä määrittelyistä. Määräys julkaistaan hyvissä ajoin ennen lain voimaantuloa. Nimipalvelimille ei ole tarkoitus asettaa nyt voimassa olevasta määräyksestä THK 37/1997 M (http://www.ficora.fi/suomi/document/thk3797m.pdf) merkittävästi poikkeavia vaatimuksia. Verkkotunnusta ei myönnetä, ellei sille ole määritelty vähintään kahta toimivaa nimipalvelinta. Nimipalvelinten nimet ja IP-osoitteet on annettava jo verkkotunnushakemuksessa. Verkkotunnusjärjestelmä tarkastaa automaattisesti hakemuksessa ilmoitettujen nimipalvelinten toimivuuden. Jos yksi tai useampi nimipalvelin ei läpäise tarkastusta, eikä sitä korjata määräajassa (1 kk), verkkotunnushakemus raukeaa ja hakija menettää tunnuksen. Maksettua hakemusmaksua ei palauteta. Internet-palveluiden tarjoajat tuottavat nimipalvelinpalveluita asiakkaille, joilla ei ole käytössä omia nimipalvelimia. Palveluntarjoaja voi myös tehdä verkkotunnushakemuksen hakijan puolesta
Mitä ennen lain voimaantuloa myönnetyille verkkotunnuksille tapahtuu?
Vanhat verkkotunnukset (ennen 1.9.2003 myönnetyt) muuttuvat määräaikaisiksi 1.9. 2003 lukien. Vanhat tunnukset on siten uusittava viimeistään 31.8.2006. Verkkotunnuslaki ei vaikuta muulla tavoin ennen lain voimaantuloa myönnettyihin tunnuksiin. Vanhoja fi-verkkotunnuksia ei siis tarvitse hakea tai maksaa uudelleen lain voimaan tullessa, vaan vanhat verkkotunnukset siirtyvät automaattisesti uuteen verkkotunnusjärjestelmään. Ennen lain voimaantuloa Viestintävirasto informoi kaikkia verkkotunnuksen haltijoita kirjeitse tunnuksen muuttumisesta määräaikaiseksi. Samalla verkkotunnuksen haltijoille toimitetaan verkkotunnuksen valtuutusavain sekä ohjeet verkkotunnuksen hallinnoimiseen uudessa verkkotunnusjärjestelmässä. Ohjeet ja valtuutusavain lähetetään verkkotunnuksen haltijan Viestintävirastolle ilmoittamaan osoitteeseen. Viestintävirasto kehottaa kaikkia verkkotunnusten haltijoita huolehtimaan siitä, että niiden Viestintäviraston rekisteriin ilmoittamat osoitetiedot ovat ajan tasalla. Viestintävirasto muistuttaa kaikkia verkkotunnuksen haltijoita verkkotunnuksen voimassaoloajan päättymisestä kirjeellä ja sähköpostitse.
Oikeat yhteystiedot ovat tärkeitä !
Kaikki verkkotunnuksen haltijan oikeuksiin vaikuttavat tiedotteet, yhteydenotot ja päätökset lähetetään hakemuksessa ilmoitettuihin tai verkkotunnusjärjestelmään sen jälkeen päivitettyihin sähköposti- ja postiosoitteisiin. Jos yhteystiedot ovat vanhentuneita tai virheellisiä, haltijan oikeus verkkotunnukseen voi vaarantua. Tämän vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että verkkotunnuksen haltija huolehtii yhteystietojen pitämisestä ajan tasalla.
|
